Vapaaottelu eli Mixed Martial Arts/MMA (tunnetaan myös nimillä shootfighting, shooto, ultimate fighting, freefight, mixfight, pancrase, vale tudo, NHB (no holds barred) ja cage fighting eli häkkitappelu) on yleisnimitys tälle täyskontaktiselle monisääntöiselle kamppailulajille, joka yhdistää tekniikoita monista eri kamppailulajeista. Lajille on ominaista se, että siinä ovat monipuolisesti sallittuja niin pysty- kuin mattotekniikatkin, lukot ja erilaiset iskut. Taistot käydään vapaaottelukehässä tai vaihtoehtoisesti vapaaotteluhäkissä (josta juontaa myös nimitys cage fighting). Selkein viiva voidaan vetää ammattilais- ja amatööriotteluiden väliin, jotka eroavat toisistaan monin tavoin. Näissä erilaista ovat niin säännöt kuin varustuksetkin.
Vapaaottelu on suhteellisen uusi urheilumuoto
Vaikka mma:n suosio onkin kasvanut radikaalisti ja se kuuluu nykyään tunnetuimpiin urheilumuotoihin, ei sen historia suoranaisesti ylety kovinkaan pitkälle menneisyyteen. Oikeastaan vapaaottelun nousukausi kehittyneissä länsimaissa alkoi vasta 1990-luvulla. Epäsuorasti lajin juuret ulottuvat tosin melko syvälle ihmiskunnan historiaan, sillä vapaaottelua monin tavoin vastaavaa laji, pankration, tunnettiin jo antiikin Kreikassa. Kyseinen laji kuului myös Olympialaisten ohjelmaan tuohon aikaan. Sen perinne jatkui aina Rooman valtakuntaan saakka, missä se kuitenkin muovautui astetta verisemmäksi. Kun Rooman valtakunta tuhoutui, ei lajia nähty Euroopassa satoihin vuosiin.
Moderni vapaaottelu sai ensimmäistä kertaa tuulta alleen brasilialaisen Gracie-perheen toimesta. Paikallista ju-jutsua harjoittava perhe halusi 1900-luvulla todistaa lajinsa parhauden, ja päätti täten haastaa muiden kamppailulajien edustajia otteluihin itseään vastaan. Historiaan on jäänyt erityisesti hetki, kun Helio Gracie kukisti silloisen Brasilian nyrkkeilymestarin Portugalin alle 30 sekunnissa.
Tämä laji, jossa eri kamppailulajit ikään kuin muovautuivat yhdeksi ja jokainen sai käyttää omia taitojaan, ei suinkaan jäänyt keneltäkään huomaamatta. Itse Bruce Lee toi vapaaottelun suuren yleisön tietoisuuteen myöhään 1960-luvulla, ja häntä onkin myöhemmin tituleerattu lajin isäksi. Esimerkiksi Japanissa vapaaotteluiden suosio kasvoi hirmuisesti jo 70-luvulla, ja sieltä löytyykin useita suuria vapaaottelupromootioita.
Varsinainen läpimurto ammattilaisvapaaottelussa tapahtui kuitenkin vasta 1990-luvulla, jolloin laji koki tähtihetkensä Yhdysvalloissa. Tuolloin järjestettiin turnaus nimeltä Ultimare Fighting Championship, jossa eri kamppailulajien edustajat haastoivat toisiaan otteluihin. Voitto meni kenellepä muulle kuin Gracie-perheen edustajalle. Samaan aikaan myös Japanissa koettiin entistäkin suurempi nousu, kun K-1-ottelut saivat alkunsa.